Virtsarakon syövän toteaminen ja tutkimukset

Mikäli syystä tai toisesta herää epäily virtsarakon syövästä, diagnostiikka toteutetaan urologin toimesta ja se voi tapahtua sairaalan urologian poliklinikalla tai urologin yksityisvastaanotolla. Tutkimukset tyypillisesti käsittävät virtsarakon tähystyksen, virtsatutkimuksia ja virtsateiden kuvantamisen.

Virtsarakon tähystys eli kystoskopia

Kystoskopia on virtsarakon syövän diagnostiikan kulmakivi ja tähystyksessä virtsarakko voidaan tutkia hyvin tarkkaan. Diagnostinen tähystys on polikliininen toimenpide. Nykyisin tähystimet ovat muuttuneet huomattavasti aiempaa potilasystävällisemmiksi, ne ovat ohuita ja taipuisia eikä tutkimus aiheuta kipua.

Virtsarakon tähystys tehdään joko tutkimustasolla makuuasennossa tai ns. gynekologisessa asennossa. Virtsaputki liukastetaan geelillä, joka myös puuduttaa virtsaputken limakalvoa. Taipuisa tähystin viedään virtsaputkea pitkin näkökontrollissa (urologi näkee tilanteen koko ajan monitorilta) virtsarakkoon. Naisilla virtsaputki on lyhyt eikä sitä voi erityisen tarkkaan tarkastella, miehillä virtsaputken lisäksi nähdään eturauhanen sisäpuolelta. Tähystyksessä virtsarakkoa laajennetaan nesteliuoksella, jotta se voidaan tarkastella kokonaisuudessaan. Urologi kiinnittää huomioita limakalvoon yleisesti, virtsajohdinaukkoihin ja etsii virtsarakosta kasvaimia tai hyvänlaatuisia ongelmia, kuten esim. virtsarakkokiviä. Virtsarakonsyöpä on tyypillisesti limakalvosta koholla oleva kukkakaalimainen kasvainmuutos, joskus matala punoittava muutos limakalvossa. Koko tähystys kestää yleensä vain noin 5-10 minuuttia ja toimenpiteen puolesta potilas voi suoraan kotiutua ja jatkaa heti normaalia elämää.

Virtsatutkimukset

Virtsarakon syöpää epäiltäessä virtsasta tehdään tyypillisesti kaksi tutkimusta. Tavallisessa virtsanäytteessä virtsasta etsitään mahdollista verta tai tulehdusta. Tämän lisäksi tehdään yleensä virtsan irtosolututkimus (sytologia), jossa patologi tutkii mikroskoopilla virtsassa olevia limakalvosta irronneita soluja. Syövässä solut saattavat olla tunnistettavia pahanlaatuisiksi. Sytologiatutkimus kertoo koko virtsateiden kunnosta eli sekä rakon että ylävirtsateiden syöpäsoluja saattaa olla löydettävissä virtsasta.
lrtosolututkimuksen tulos ilmoitetaan samanlaisella papa-luokituksella kuin kohdunkaulan irtosolututkimus.

Tulos ilmoitetaan numerona yhdestä viiteen.
Luokat 4 ja 5 herättävät vahvan epäilyn syövästä, 1 ja 2 ovat hyvänlaatuisia.
Luokka 3 jää edellisten väliin ja se herättää lieväasteisen epäilyn. On huomioitavaa että sytologiatutkimus löytää lähinnä vain aggressiivisia, nopeasti kasvavia syöpätyyppejä ja vähemmän aggressiivisten kasvaimien kohdalla sytologiatutkimus on usein normaali.

Kuvantamistutkimukset

Kuvantamistutkimukset keskittyvät lähinnä ylävirtsateihin, sillä virtsarakko tulee tutkittua seikkaperäisesti tähystyksessä. Tyypillisimmin kuvantamisessa käytetään ultraääntä (tehdään vatsan iholta) tai tietokonegrafiaa (TT/CT­-kuvaus), joka on ns. viipalekuvaus. Jälkimmäisessä yleensä potilaalle annetaan suonikanyylin kautta varjoainetta, joka antaa lisäinformaatiota virtsateiden anatomiasta ja toiminnasta. Tietyissä tapauksissa tietokonegrafia korvataan magneettikuvauksella.