Ravinnon ja ruokavalion merkitys virtsarakon syövässä

1. Johdanto

Virtsarakon syöpään sairastunutta saattaa askarruttaa useat erilaiset kysymykset ravintoon liittyen. Pitääkö minun välttää joitakin ruokia? Kannattaako luontaistuotteita tai vitamiinivalmisteita kokeilla? Miten selviän solunsalpaajiin liittyvien vatsavaivojen kanssa? Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa tiivis yleiskuva keskeisistä ravintoasioista, jotka saattavat olla virtsarakon syöpään sairastuneen tai hänen läheisensä mielessä.

 

2. Yleisesti terveyttä edistävä ruokavalio

Vaikka ravintotekijöitä ja syöpää koskeva tutkimus on varsin vilkasta, virtsarakon syövän ja ravintotekijöiden yhteydestä tiedetään melko vähän. Yleisesti ottaen on huomattava, että runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus on ainoa tekijä, jolla on syövän riskiä mahdollisesti vähentävä vaikutus. Sen sijaan mikään yksittäinen ruoka tai ruokavalio ei lisää selvästi virtsarakon syöpää. Tämä on Maailman syöpätutkimussäätiön laajojen kirjallisuuskatsauksien päätelmä. 

Maailman syöpätutkimussäätiö suosittaa kaikilla syöpään sairastuneilla samanlaista ruokavaliorunkoa kuin terveillä; säätiön mukaan on oletettavaa, että syövän etenemistä hieman hidastavat samat ruoat jo sairastuneilla kuin estävät terveillä. Ravintoa koskevat keskeiset linjaukset tältä osin ovat: kasviksia, hedelmiä ja marjoja runsaasti, runsaskuituisten tuotteiden, kuten täysjyväviljojen ja papujen, runsas käyttö pääasiallisena hiilihydraatin lähteenä, prosessoidun ja punaisen lihan käytön rajoittaminen alle 300 grammaan viikossa, suolan saannin rajoittaminen sekä energiaa runsaasti sisältävien ruokien, kuten makkaraperunoiden, pizzan ja sokeripitoisten herkkujen, käytön rajoittaminen. Suomalainen ravitsemussuositus on linjassa näiden suosituksien kanssa. Mistään erikoisruokavalioista, kuten niin sanotusta emäksisestä eli pH-ruokavaliosta, ei ole tutkimusnäyttöä syövänhoidossa, joten niiden käyttö ei ole perusteltua. 

Vaikka punaista lihaa rajoitetaankin, tulisi jokaisella aterialla ja välipalalla olla kuitenkin vähintään yksi proteiinin lähde. Näitä ovat punaisen lihan lisäksi maitovalmisteet, kala, broileri, kalkkuna, kananmuna, pähkinät ja palkokasvit. 

Hyvä ravitsemustila auttaa kudoksia toipumaan leikkauksesta nopeammin ja ylläpitää yleiskuntoa mahdollisten solunsalpaajien aikana. 

 

3. Ruuan laatu ja käsittely solunsalpaajahoitojen aikana

Solunsalpaajahoitojen aikana ovat voimassa samat hygieniäsäännökset kuin muutenkin ruoan käsittelyssä, mutta niistä kannattaa pitää normaaliarkea huolellisemmin kiinni. Matalasoluvaiheessa, joka liittyy rakkosyövissäkin käytettyihin solunsalpaajiin hoitopäivien välissä, voi liittyä tulehdusriski. Kädet tulisi pestä ennen ruoka-aineiden käsittelyä sekä syömistä. Vanhentuneita ruokia ei tulisi käyttää ja ruoka tulisi valmistaa täysin kypsäksi. Jo uudelleen lämmitettyä ei tulisi enää käyttää kyseisen lämmityskerran jälkeen. Lämpimät ruoat tulisi jäähdyttää nopeasti esimerkiksi kylmähauteessa. 

Listeriariskin takia graavi- ja kylmäsavukaloja sekä tyhjiöpakattuja kalavalmisteita ei suositella käytettäväksi kuumentamatta. Solunsalpaajahoidon aikana riskituotteita ovat myös raaka kala, mäti ja homejuustot. Pastöroimattomat maitotuotteet sekä ulkomaiset marjat tulisi kuumentaa ennen käyttöä. Kotimaisia, puhtaita marjoja voi syödä huoletta. Salaatit, kasvikset ja hedelmät tulee huuhdella ja kuoria. Homeisia elintarvikkeita ei tulisi käyttää. Kun solunsalpaajajakso on ohitse, voidaan palata normaaliin ruokavalioon.

 

4. Vatsaoireiden hoito

Tyypillisiä syövän solunsalpaaja- ja sädehoitoihin liittyvä vatsaoireita ovat ripuli, ummetus, turvottelu, ilmavaivat ja kipu. FODMAP:it (Fermentable oligo-, di-, monosaccharides and polyols) ovat huonosti imeytyviä lyhytketjuisia, usein kuitumaisia hiilihydraatteja, jotka ovat periaatteessa terveyttä edistäviä, mutta aiheuttavat vatsaoireita silloin, kun suoliston pinta herkistyy vaikkapa lääke- tai sädehoidoista tai ärtyvän suolen oireyhtymän vuoksi. FODMAP:it lisäävät veden määrää ja kaasun muodostusta suolessa ja pahentavat oireita herkässä tilanteessa. 

FODMAP:ien rajoitusta voi kokeilla hankalien vatsavaivojen hoidossa ainakin lyhyen aikaa, muutamia viikkoja, jos oireiden haitat ovat merkittäviä. Rajoitus auttaa ilmavaivoihin ja turvotukseen, jossain määrin ripuliin sekä kipuun, mutta huonosti ummetukseen. Jos suinkin mahdollista, FODMAP-rajoituksen toteuttaminen kannattaa tehdä ravitsemusterapeutin ammattitaitoa hyväksi käyttäen. 

Myös runsasta kahvin juontia ja suuria kerta-annoksia rasvaa kannattaa välttää, jos ripuli on ongelmana. Väliaikaisen laktoosi-intoleranssin kehittyminen on tavallista, joten laktoosittomien maitotuotteiden käyttäminen voi kokeilla, jos ripulia, ilmavaivoja tai turvotusta ilmenee. Alkoholi varsinkin suurempina annoksina, pahentaa myös vatsavaivoja. 

Ummetuksen perushoitona on runsas veden juominen, ainakin 1,5 litraa päivässä, liikunta kuten reipas kävely ja runsaskuituinen ruokavalio. Kiivillä on kovaa vatsaa tasapainottava vaikutus, eikä se aiheuta yleensä kaasun muodostusta, toisin kuin ummetukseen paljon käytetty luumu. Kokeile syödä 2-3 kiivihedelmää päivässä kahteen syömiskertaan jaettuna. 1-2 ruokalusikallista psylliumkuitua tai pellavan siemeniä päivässä on myös yleensä avuksi ummetuksessa. Aasialainen ulostusasento saattaa myös auttaa ulostamisessa ummetuksessa; nosta jalat 20-30 cm korkealle korokkeelle istuessasi vessan pöntöllä. 

 

 

Mahdollinen syömättömyys lisää solunsalpaajahoitojen aikana pahoinvointia. Vaikka ei olisikaan nälkä, kannattaa syödä säännöllisesti pieniä määriä jopa kahden tunnin välein. Pahoinvointilääkkeitä voi käyttää säännöllisesti, jos tarvetta on. Solunsalpaajien esilääkitystä voidaan usein myös tehostaa pahoinvoinnin helpottamiseksi.

 

5. Vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet ja luontaistuotteet

Paras mahdollinen terveys, myös syöpäterveys, saavutetaan välttämällä liian matalaa ja liian korkeaa vitamiinien, hivenaineiden ja muiden antioksidanttien pitoisuutta. Enemmän ei ole paremmin tässä asiassa. On vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, että beetakaroteenin, E-vitamiinin ja A-vitamiinin syöminen lisinä suurina annoksina heikentää syövän ennustetta. Siksi niitä tai muitakaan vitamiineja tai luontaistuotteita ei pidä syödä ravintolisinä varmuuden vuoksi. D-vitamiinin ja kalsiumin sekä muiden suojaravintoaineiden riittävästä saannista on kuitenkin varmistuttava, ja tarvittaessa puute tai lisääntynyt tarve on korjattava lääkärin tai ravitsemusterapeutin suosittamalla lisällä. Suomalaisen suosituksen mukaisesti 75-vuotiaat ja vanhemmat voivat käyttää ympäri vuoden 10-20 mikrogrammaa D-vitamiinia. Muille suositellaan 10 mikrogrammaa pimeänä vuodenaikana. 

Luontaistuotteiden yhteisvaikutuksia pitkäaikaislääkitysten kanssa ei tunneta. Ne voivat sisältää merkittäviä epäpuhtauksia ja olla siten haitallisia esimerkiksi maksalle. Ravitsemusterapeutti voi olla tarpeellinen apu oman ravintoaineiden saannin määrittelyssä tarkemmin aiheesta kiinnostuneille. 

 

6. Liika laihtuminen ongelmana

Osa syöpään sairastuneista laihtuu tahattomasti ja liikaa; tilan edetessä puhutaan kakeksiasta. Tilanteeseen on puututtava ajoissa, jotta laihtumisen kierre ei pääse etenemään liian pitkälle. 

Tahattomasti laihtuvan syöpäpotilaan kohdalla on kaikkein tärkeintä liiallisen laihtumisen pysäyttäminen –ei suinkaan mahdollisimman terveellisen ruokavalion tavoittelu. Tärkeitä keinoja ovat mieliruokien syöminen, jälkiruokien ja muiden herkkujen käytön lisääminen, kaloripitoisten juomien runsas käyttö veden sijaan, rasvalisät (kuten öljy, margariini, voi tai apteekin rasvalisät) ja proteiinipitoisten ruokien painottaminen sekä tarpeen mukaan proteiinipitoisten kliinisten ravintovalmisteiden säännöllinen käyttö. Näitä on saatavilla useita erilaisia ilman reseptiä apteekista. Hoitojen aikana painoasi seurataan ja liiallista laihtumista pyritään estämään. Kontrolliväleillä tahattomasti nopeasti laihtuvan syöpäpotilaan on perusteltua hakeutua lääkärin vastaanotolle selvittelemään oireen syytä.

 

Lähteet

Arends J, Baracos V, Bertz H, et al. ESPEN expert group recommendations for action against cancer-related malnutrition. Clin Nutr. 2017;36(5):1187–1196. 

Algera J, Colomier E, Simrén M. The Dietary Management of Patients with Irritable Bowel Syndrome: A Narrative Review of the Existing and Emerging Evidence. Nutrients. 2019;11(9):2162. 

American cancer society: Nutrition for people with cancer. Benefits of good nutrition during cancer treatment. Saatavilla: https:// www.cancer.org/treatment/survivorship-during-and-after-treatment/staying-active/nutrition/benefits.html 

Camilleri M, Boeckxstaens G. Dietary and pharmacological treatment of abdominal pain in IBS. Gut. 2017;66(5):966–974 

Drummond L, Gearry RB. Kiwifruit modulation of gastrointestinal motility. Adv Food Nutr Res. 2013;68:219–232. 

Eswaran S, Muir J, Chey WD. Fiber and functional gastrointestinal disorders. Am J Gastroenterol. 2013;108(5):718–727. 

Holma R, Laatikainen R, Orell H, et al. Consumption of Lactose, Other FODMAPs and Diarrhoea during Adjuvant 5-Fluorouracil Chemotherapy for Colorectal Cancer. Nutrients. 2020;12(2):407. 

Jackson A, Lalji A, Kabir M, et al. The efficacy of a low-fat diet to manage the symptoms of bile acid malabsorption – outcomes in patients previously treated for cancer. Clin Med (Lond). 2017;17(5):412–418. 

Eady SL, Wallace AJ, Butts CA, et al. The effect of ‘Zesy002’ kiwifruit (Actinidia chinensis var. chinensis) on gut health function: a randomised cross-over clinical trial. J Nutr Sci. 2019;8:e18. 

Larsen T, Hausken T, Otteraaen Ystad S, Hovdenak N, Mueller B, Lied GA. Does the low FODMAP diet improve symptoms of radiation-induced enteropathy? A pilot study. Scand J Gastroenterol. 2018;53(5):541–548. 

Misselwitz B, Butter M, Verbeke K, Fox MR. Update on lactose malabsorption and intolerance: pathogenesis, diagnosis and clinical management. Gut. 2019;68(11):2080–2091. 

Phillips F, Muls AC, Lalji A, Andreyev HJ. Are bile acid malabsorption and bile acid diarrhoea important causes of loose stool complicating cancer therapy?. Colorectal Dis. 2015;17(8):730–734. 

Rao SS, Welcher K, Zimmerman B, Stumbo P. Is coffee a colonic stimulant?. Eur J Gastroenterol Hepatol. 1998;10(2):113–118. 

Norman HA, Butrum RR, Feldman E, et al. The role of dietary supplements during cancer therapy. J Nutr. 2003;133(11 Suppl 1):3794S–3799S. 

Bjelakovic G, Nikolova D, Gluud LL, Simonetti RG, Gluud C. Mortality in randomized trials of antioxidant supplements for primary and secondary prevention: systematic review and meta-analysis. JAMA 2007; 297(8): 842–57. 

Rautiainen S, Manson JE, Lichtenstein AH, Sesso HD. Dietary supplements and disease prevention – a global overview. Nat Rev Endocrinol. 2016 Jul;12(7):407-20 

Sikirov D. Comparison of straining during defecation in three positions: results and implications for human health. Dig Dis Sci. 2003;48(7):1201–1205. 

Staudacher, H.M.; Whelan, K. The low FODMAP diet: Recent advances in understanding its mechanisms and efficacy in IBS. Gut 2017; 66: 1517–27. 

Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus 2020. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. OSaatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/139415 

World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Expert Report 2018. Diet, nutrition, physical activity and bladder cancer. Available at dietandcancerreport.org 

World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Diet, Nutrition, Physical Activity and Cancer: a Global Perspective. Continuous Update Project Expert Report 2018. Available at dietandcancerreport.org