Virtsateiden tehtävä on muodostaa virtsaa, säilöä sitä ja erittää se elimistöstä sosiaalisesti sopivalla hetkellä. Munuaiset muodostavat virtsan ja se siirtyy munuaiskudoksesta munuaisaltaisiin ja edelleen virtsajohtimien kautta virtsarakkoon. Virtsarakko säilöö virtsaa ja sopivalla hetkellä aktiivisella virtsaamistapahtumalla virtsa poistetaan elimistöstä virtsaputken kautta. Ylävirtsateiden (munuaiset, munuaisallas ja virtsajohtimet) ja virtsarakon osalta naisten ja miesten virtsatiet ovat hyvin samankaltaisia. Naisilla virtsaputki on varsin lyhyt, miehillä pitempi ja alkuosastaan eturauhasen ympäröimä.
Rakenne
Virtsarakko on lantion pohjalla sijaitseva pallomainen/pussimainen elin. Sen tehtävä on säilöä virtsaa ilman, että virtsasta enää imeytyy nestettä tai muita ainesosia elimistöön. Tämän vuoksi virtsarakon sisäseinämää verhoaa erityinen limakalvo (uroteeli). Limakalvon alla on sidekudosta (lamina propria), lihaskudosta (detrusor) sekä rasvaa.
Toiminta
Virtsarakon anatomia sallii useamman desilitran (yleensä 4-5 dl) virtsan säilömisen ilman virtsarakon paineennousua ja siten mahdollistaa virtsan normaalin virtsan pidätyskyvyn ilman virtsankarkailua. Tämä vaatii normaalia virtsarakon rakennetta ja hermoston toimintaa. Hermosto myös säätelee virtsarakon tyhjentämistä. Virtsaamisen yhteydessä sulkijalihakset rentoutuvat ja rakkolihas supistuu nostaen virtsarakon painetta mahdollistaen virtsaamisen.
Hoidon ja ennusteen perusteella virtsarakon syöpä luokitellaan lihakseen tunkeutumattomaan pinnalliseen, paikallisesti lihakseen tunkeutuvaan tai metastasoituneeseen syöpään. Hoitoa valittaessa keskeistä on myös kasvaimen erilaistumisaste.