Virtsarakon sisäiset huuhteluhoidot

Huuhteluhoidoilla tarkoitetaan virtsarakon sisälle katetrin avulla vietävää lääkeainetta, jonka tarkoituksena on estää kasvaimen uusiutumista ja etenemistä. Käytännössä lääkeaineita on kahta tyyppiä, sytostaatteja eli solunsalpaajia ja BCG-hoitoa.

Solunsalpaajahuuhtelu

Solunsalpaajat, joita laitetaan virtsarakkoon, ovat hyvin samanlaisia, joita monissa syöpäsairauksissa annetaan suonensisäisenä tiputuksena. Vaikka suonensisäisesti annettuna lääkkeisiin saattaa liittyä runsaastikin haittavaikutuksia (pahoinvointi, hiusten lähtö jne.), virtsarakon sisäisesti annettuna lääkkeet ovat hyvinkin siedettyjä. Käytännössä lääkkeen anto alkaa sillä, että virtsarakkoon viedään katetri ja virtsarakko tyhjennetään. Tämän jälkeen lääkeaine viedään virtsarakkoon katetrin kautta ja katetri poistetaan virtsarakosta. Virtsarakko tyhjennetään virtsaamalla pyrkien siihen, että lääke on ollut virtsarakossa kaksi tuntia. Lääkehoitoon voi liittyä ärsytysoireita (kirvely, tiheävirtsaisuus), mutta oireet ovat tyypillisesti varsin vähäisiä ja vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia. Lääke annetaan tyypillisesti alkuun viikoittain kuusi kertaa ja tämän jälkeen harkinnanvaraisesti harvemmin (kerran kuukaudessa) siten, että kokonaishoito on yhden vuoden.

BCG-huuhteluhoito

BCG (Bacillus Calmette Guerin) on käytännössä samaa ainetta kuin tuberkuloosirokote ja se on erittäin tehokas virtsarakon syövän hoidossa. Lääke aiheuttaa paikallisen immuunipuolustuksen tehostumisen ja aktivoi omia immuunisoluja tuhoamaan syöpäsoluja. Lääkeanto tapahtuu käytännössä samalla tavalla kuin solunsalpaajahuuhteluissa. Hoito alkaa kuuden viikon viikoittaisilla hoidoilla (ns. aloitusjakso) ja sen jälkeen ylläpitohoidolla, jonka kesto yhteensä on 1-3 vuotta. Myös BCG-hoito aiheuttaa paikallisoireita, kirvelyä ja tiheävirtsaisuutta ja joskus hoitoon voi liittyä lämpöilyä tai flunssankaltaista oireilua.

Myös merkittävämmät haittatapahtumat ovat mahdollisia. Näitä ovat mm. virtsarakon, eturauhasen tai lisäkivesten tulehdukset tai jopa yleistynyt BCG-tulehdus, mikä voi olla hyvinkin vakava tilanne. Tämän vuoksi on syytä ottaa pikaisesti yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli huuhteluhoitojen jälkeen esiintyy korkeaa kuumetta, yleistä huonovointisuutta tai vaikeita paikallisoireita. Edellä mainittujen riskien vuoksi BCG-hoitoa ei tule toteuttaa, jos virtsarakko ei ole toipunut aiemmasta TURBT toimenpiteestä, virtsa on veristä tai jos potilaalla on oireita aiheuttava virtsatietulehdus.